Turun Suunnistajat

Toukon reissu nuorten EM-kisoihin Slovakiaan 28.6.-3.7.

5.7.2017

Ensimmäinen arvokisamatkani Suomi-paidassa oli antoisa kaikin puolin, suunnistuksen puolesta käteen jäi rutkasti kokemusta Slovakialaisesta maastosta ja kilpailujen ulkopuolella tuli tutustuttua ulkomaailaisiin suunnistajiin. Tässä koko reissu koottuna päivä päivältä.


Keskiviikkona 28.6. kokoonnuimme maajoukkueporukalla Helsinki-Vantaan lentokentälle ja lensimme Budapestiin. Sieltä jatkoimme matkaa vuokratila-autoilla kohti keskeisessä Slovakiassa sijaitsevaa Banska Bystrican kaupunkia jossa kisamajoitus sijaitsi. Illalla teimme porukalla sprinttitreenin kisamajoituksesta, samalla tutustuimme kaupungin keskustaan joka oli erittäin näyttävä.

Torstaina 29.6. oli vuorossa mallisuunnistukset sekä sprinttiin että maastomatkoille. Aamupäivällä ajoimme sprintin mallisuunnistukseen Spania Dolinan kylään. Kartan kartoitustyyli herätti paljon keskustelua, se erosi suuresti suomalaisesta sprinttikartan kartoitustyylistä. Paljolti asfalttia oli merkitty karttaan keltaisella eli oli kuvattu nurmena kartassa vaikka totuus oli toinen. Mallisuunnistus oli erittäin paljon hyödyksi koska itse kisassa en häiriintynyt erikoisesta kartasta. Iltapäivällä lounaan jälkeen lähdimme maastomatkojen mallisuunnistukseen joka oli aivan kilpailualueen kyljessä. Mallisuunnistus olikin tarpeen kun en aiemmin ollut keskieurooppalaisessa maastossa suunnistanut ja radan alkupuolisko olikin aikamoista haeskelua ja opettelua. Mallisuunnistuksesta sain kuitenkin kaiken oleellisen, eli tiesin mitkä kohteet näkyivät kauas, missä oli nopeinta edetä ja miten kannatti edetä jyrkissä rinteissä (jyrkissä rinteissä ei kannattanut mennä kaikille vinkiksi;)). Olin valmis kisoihin.

Perjantai 30.6., Sprintti.
Aikaisin kuudelta herätys, tavarat kasaan ja aamupalalle ja siitä suoraan kisapaikalle jonne oli tunnin ajomatka. Olin valinnut ensimmäisen lähtöryhmän kisoihin, koska ajattelin sen sopivan minulle parhaiten, sillä silloin olisi viileintä. Jännitystäkään ei voinut välttää kun kisabussi oli hetken aikaa eksyksissä mutta pääsimme kisapaikalle kuitenkin ajoissa. Kello 9.28 lähdin matkaan UNESCO:n maailmanperintökohteen Banska Stiavnican kaduille tekemään ensimmäistä kisasuoritusta maajoukkuepaidassa. Kumma kyllä starttiviivalla ei jännittänyt paljoakaan vaan tiesin mitä lähdin tekemään ja keskityin siihen täysin. Rata ei ollut kevyimmästä päästä, 2.5 kilometrin radalla oli ilmoitettu noususummaksi 145 metriä. Itselleni tuli 20 metriä enemmän nousua, kun tein suuren virheen kymmenennelle rastille ja jouduin palaamaan takaisin  mentyäni ohi kapeasta urasta huomaamattani. Tähän virheeseen kaatui haaveet podiumpaikasta (6 parasta), mutta lopputulos oli ihan hyvä 14. sija. Ero kärkeen 1min 8s oli sprintiksi hurjan iso. 

Illalla oli avajaiset ja palkintojenjako, 3 suomalaista mitaleilla ja lisäksi yksi plaketeilla (sijat 4-6).


Lauantai 1.7., Pitkä.
Taas kuudelta herätys, kamat kantoon ja aamupalalle. Koko yön oli satanut paljon ja sateen oli ennustettu jatkuvan puoleen päivään asti. Itselle sade on paras keli urheilla ja sade tuli kuin tilauksesta. Startti 9.19 maastoon. Luvassa oli todella fyysinen pitkän matkan kisa sillä noususumma oli 355 metriä ja pituutta radalla 5.3 kilometriä mikä tarkoitti erittäin hidasvauhtista kisaa. Otin alun aika varmistellen ja ensimmäisellä väliaikarastilla 2 kilometrin kohdalla olin jäänyt jo lähes kaksi minuuttia kärkeen. Heti seuraavalle rastille tein puolentoistaminuutin virheen ja kahdella minuutilla perään lähtenyt ranskalainen otti minut kiinni. Seuraavalle välille painelin koko kisan nopeinta vauhtia jonka jälkeen oli todella fyysiset nousut edessä. Mäet menivät väkisin kävelyksi ja heti kun pääsin mäen päälle tein lähes minuutin virheen. Loppurata meni puhtaasti ja viimeiselle reitinvalintavälile tein parhaan valinnan joka nosti minua sijoituksissa todella korkealle. Podiumpaikka jäi harmittavan lähelle, viiden sekunnin päähän. Mitaleille ero oli jo yli minuutti ja voittajalle jäin jo 3min 24s. Seitsemäs sija ei kuitenkaan ole mitenkään huono, siitä on hyvä lähteä parantamaan seuraaviin arvokisoihin.

Illalla palkintojenjaossa oli hienosti 3 suomalaista mitalleilla, ja 3 plaketeilla. 

Sunnuntai 2.7., Viestit.
Hyvien suoritusteni johdosta tuli valinta viestijoukkueeseen, minulle annettiin avausosuus. Muistelin että olin viimeksi avannut viestin KLL:ssä 2014, joten mietin tarkkaan miten viestin avausosuutta suunnistetaan. En ottanut mitään turhia paineita vaan lähdin tekemään omaa suoritustani alusta lähtien. Huomasin heti alussa ensimmäsillä rasteilla olevani kärjessä, ja aloin kiristämään vauhtia taidon ehdoilla. Kuutosrastilla pääsin karkaamaan muilta täysin ja oli todella hieno fiilis painella viestin kärjessä yksin. Tein kuitenkin ysille puolen minuutin virheen ja Unkarin viestinviejä sai minut kiinni. Pian tultiin peltoa pitkin yleisörastille ja huomasin olevani unkarilaisen kanssa yli minuutilla kärjessä, mikä sai ajatukseni karkaamaan ja pummasin puolellatoistaminuutilla heti yleisörastin jälkeistä rastia joka oli hyvin piilossa tiheikössä. Tanskan avaaja otti minut kiinni tälle rastille ja paineli ohi seuraavilla rasteilla lyhyemmän hajonnan ansiosta. Loppuun vielä iso 40metrin nousu ja sain tässä muita kiinni jääden maalissa vain kolme sekuntia nopeimmalle ollen toinen. Toisen osuuden viestinviejä Topias Arola kertoi tehneensä isoja pummeja pitkin rataa, mutta niin pummasivat muutkin kärjessä ja vaihdoimme myös toisessa vaihdossa kolme sekuntia kärjestä ollen toisena. Joukkeemme ankkuri, lauantain hopeamitalisti, Leo Matinheikki teki alkuun ison virheen ja jäi kärjestä reilun minuutin sijoituksena kolmas ensimmäisellä väliaikarastilla. Yleisörastilla ero kärkeen oli kutistunut puoleen ja ero toiseen sijaan vain muutama sekunti. Loppulenkillä Leo kuitenkin jäi selkeästi kolmanneksi fyysisessä nousussa ja tuli kolmantena maaliin. Harmiksemme saimme kuitenkin kuulla että Leo oli jättänyt yhden rastin täysin välistä ja hypännyt yhden välin yli. Tuloksena hylkäys. Pettymys oli suuri mutta urheiluun kuuluu pettymykset. 

Viesteistä Suomeen W16-sarjasta voitto, W18- ja M18-sarjoista neljännet sijat.  


Maanantaina 3.7. oli jäljellä enään matkustus takaisin kotiin, olisi sinne Slovakian lämpöön mielellään jäänyt...  


Kisat olivat kokonaisuudessa onnistuneet, mitään "pöljää päivää" ei tullut mutta perushyvät rutiininomaiset suoritukset riittivät yllättävänkin korkealle.

Seuraavista arvokisoista haaveillen, 

Touko 


Tästä kisasivuille 

Ilkka Sepän kuviin pääsee täältä


5.7.2017
Yhteistyössä
OP Turun Seutu NEO-urheilu Inov-8 Noname Sinettiseura